Tarinamme alkaa vuonna 1910, kun Helsingissä rekisteröidään käytettyjä laitteita kunnostava konepaja KONE Osakeyhtiö. Yli sata vuotta myöhemmin KONE mahdollistaa miljoonien ihmisten sujuvan liikkumisen kaupungeissa eri puolilla maailmaa.
KONE on vuosien mittaan osoittanut pystyvänsä sopeutumaan muuttuvan maailman haasteisiin. Yhtiön tuotevalikoimaan on kuulunut teollisuusnostureita, potilasvalvontatuotteita, luistinten teriä ja nailonsukkia. Yhtiön päätoimiala on kuitenkin aina ollut hissien ja liukuportaiden valmistus.
KONE tunnetaan kansainvälisesti menestyneistä läpimurtoinnovaatioistaan, joita ovat esimerkiksi konehuoneeton hissi ja äärimmäisen kevyt nostoköysi, joka mahdollistaa jopa kilometrin mittaisen yhtäjaksoisen hissimatkan.
Herlinin suku on toiminut yhtiön johdossa jo neljän sukupolven ajan. Omistussuhteiden vakaus on varmistanut turvallisen kehitysympäristön, minkä ansiosta yhtiö pystyy vastaamaan ihmisten liikkumiseen liittyviin haasteisiin yhä enemmän kaupungistuvassa maailmassa.
KAIKKI ALKAA KONEPAJASTA
Vuonna 1908 Helsinkiin perustettiin konepaja nimeltä Tarmo. Kaksi vuotta myöhemmin, 27.10.1910, Tarmosta muodostettiin osakeyhtiö KONE. Nimi muistuttaa yhtiön juurista vaatimattomana konepajana, joka valmisti ja korjasi sähkömoottoreita. KONE alkoi kunnostaa ja myydä Strömbergin vanhoja moottoreita entisissä tallirakennuksissa. Yhtiö toi myös maahan ja asensi ruotsalaisia Graham Brothersin hissejä.
KONEen ensimmäinen logo vuodelta 1910 on jylhä ja koruton ja kuvastaa yhtiön vaatimattomia lähtökohtia sähkömoottorikorjaamona.
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä Suomi kuului yhä Venäjään. KONE valmisti kymmenen miljoonaa messinkihylsyä Venäjän armeijan käyttöön. KONEen liikevaihto kasvoi ja työntekijöiden määrä kasvoi 10:stä 600 henkilöön. Hissien myynti oli kuitenkin vähäistä, sillä sota rasitti Suomen taloutta pysäyttäen rakentamisen lähes kokonaan.
Venäjän keisarikunnan alaisesta Suomen suuriruhtinaskunnasta tulee itsenäinen tasavalta.
KONEen mainos julkaistiin Paperi ja Puu -lehdessä.
Ensimmäiset KONEen valmistamista osista kootut hissit asennettiin vuonna 1918 Helsinkiin. Sodan jälkeen hissien kysyntä oli vähäistä, ja KONE valmistikin vain neljä hissiä vuonna 1918. Luku kasvoi sataan vuonna 1924. Vuoteen 1928 mennessä KONE valmisti jo hissin päivässä.
KONE pääsi mukaan Suomen urheiluhistoriaan vuonna 1920, kun yhtiön tuolloinen tekninen johtaja Walter Jakobsson voitti vaimonsa Ludovikan kanssa pariluistelun olympiakultaa. He ovat edelleen ainoat taitoluistelun olympiavoittajat Suomesta
Vuonna 1924 KONEen velkaantunut ja ikääntyneestä teknologiastaan kärsivä emoyhtiö Strömberg oli ajautumassa konkurssiin. Liikemies Harald Herlin huomasi, että Strömbergin tytäryhtiö KONE oli kannattava ja hieman arvokkaampi kuin emoyhtiönsä velka. Hän osti tytäryhtiön, ja vuonna 1924 KONEesta tuli itsenäinen yhtiö ja johtokunnan puheenjohtajaksi tuli pääosan osakkeista omistava Harald Herlin.
KONEen liiketoiminta kasvoi 1920-luvulla, ja vuonna 1927 yhtiö muutti entiseen margariinitehtaaseen. Tuotanto kasvoi jo samana vuonna 200 hissiin.
Harald Herlinin poika Heikki Herlin nousi KONEen johtokuntaan.
SOTA, RAUHA JA SOTAKORVAUKSET
KONE hallitsi Suomen hissimarkkinoita 1930-luvun alussa, mutta markkinat olivat pienet. Suuri lama oli laskenut KONEen myynnin jopa yhtä alhaiselle tasolle kuin vuonna 1924, jolloin Harald Herlin osti yhtiön.
Vuonna 1932 Haraldin 31-vuotiaasta pojasta Heikistä tuli KONEen toimitusjohtaja. Hän oli opiskellut insinööriksi ja työskennellyt Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
KONE aloitti teollisuusnostureiden valmistuksen kompensoidakseen hissien heikkoa myyntiä. Yhtiö alkoi myös itse valmistaa sähkömoottorinsa varmistaakseen tuotteidensa laadun.
Vuonna 1939 KONE juhli 3000. hissinsä valmistumista. Toisen maailmansodan aikana suurin osa yhtiön tuotantokapasiteetista valjastettiin palvelemaan maanpuolustuksen tarpeita. KONE valmisti ammuksia ja autojen puukaasugeneraattoreita, mutta onnistui ylläpitämään vähäistä hissien ja nostureiden tuotantoa.
KONE toimitti 200. nosturinsa.
Helsingin pommittaminen ja teollisuusnostureiden suuri kysyntä sota-aikana johtivat siihen, että KONE muutti nosturituotantonsa yhä ahtaammaksi käyneestä tehtaasta 55 kilometrin päähän Hyvinkäälle vuonna 1943.
Toisen maailmansodan päättäneessä rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle raskaat sotakorvaukset investointituotteina. Vuosina 1945–1952 KONE toimitti Neuvostoliittoon 108 hissiä (suurimmaksi osaksi suuria tavarahissejä), 202 teollisuusnosturia ja 265 nostinta – kaikki Suomen valtion maksamina.
Vuodesta 1947 alkaen KONEen työntekijöitä työllisti kesäisin yhtiön osuus Suomen sotakorvauksista. Tuolloin KONE alkoi järjestää työntekijöiden lapsille kesäleirejä, ja perinne jatkuu tänäkin päivänä.
KONEen logo uudistettiin vuonna 1948. Nimikyltin taustalle lisättiin hammasrattaat kuvaamaan laajenevan liiketoiminnan keskittymistä hisseihin, teollisuusnostureihin ja nostolaitteisiin.
UUDISTUMISEN JA KANSAINVÄLISTYMISEN AIKA
Suomen rakennusalan toipuminen sodasta kesti kauan, ja tämä piti samalla kotimaisen hissikysynnän hyvin alhaisella tasolla. Asuinrakennusten, ostoskeskusten, sairaaloiden ja toimistorakennusten rakentaminen alkoi lopulta elpyä 1950-luvulla. Aiempaa korkeammat ja suuremmat rakennukset kannustivat KONEtta kehittämään hisseihinsä edistyksellisiä kutsujärjestelmiä ja automaattiovia. KONE avasi myös oman ammatillisen oppilaitoksen vuonna 1951.
KONE oli menettänyt sodan aikana useita työntekijöitään. Yhtiön täytyi kuitenkin parantaa osaamistaan ja nostaa kapasiteettiaan pystyäkseen valmistamaan Neuvostoliiton sotakorvausohjelman osana vaatimia tuotteita, jotka olivat suurempia ja haastavampia kuin mitä yhtiö oli koskaan aiemmin valmistanut. Sotakorvausohjelman päättyessä vuonna 1952 KONE oli siten hyvissä asemissa jatkaakseen vientitoimintaansa Neuvostoliittoon. Vienti kattoi yhä suuremman osan KONEen liiketoiminnasta.
Heikki Herlinin poika Pekka Herlin tuli yhtiöön töihin vuonna 1954. Vuoden 1958 laajan uudelleenorganisoinnin yhteydessä Pekka sai vastuun KONEen hallinnosta. Uusi johtoryhmä ryhtyi miettimään yhtiön toimintatapoja uudelleen: yhtiön nettokäyttöpääoman kiertoa tehostettiin, pohdittiin yhtiön vanhanaikaisten tuotantoprosessien uudistamista ja etsittiin tapoja kehittää omia tuotteita.
Pekka Herlin seurasi isäänsä KONEen toimitusjohtajana vuonna 1964. Hänen tiiminsä ryhtyi heti suunnittelemaan modernin hissitehtaan rakentamista Hyvinkäälle – tarkoituksena oli korvata ahtaaksi ja tehottomaksi käynyt Helsingin tehdas.
KONEen B- sarjan osakkeet listattiin Helsingin pörssiin 2. tammikuuta 1967. Alkuperäinen osakkeiden tarjottu määrä oli 120,000 B-sarjan osaketta, joista suurimman osan merkitsivät suomalaiset vakuutusyhtiöt.
KONEen uusi hissitehdas avattiin. Sen kapasiteetti, 2 000 hissiä vuodessa, oli kaksi kertaa enemmän kuin Suomen koko hissimarkkinat ja KONEen siihenastinen vuosikapasiteetti, joka oli vain noin 1 200 yksikköä.
Vuoteen 1967 mennessä KONEen liiketoiminta oli kehittynyt, ja logo uudistettiin kuvaamaan yhtiön kansainvälisiä tavoitteita. Se esittää hissikoreja ja -kuiluja ja ehkä myös rakennuksia. Sinivalkoinen väritys kumpuaa Suomen lipun väreistä ja muistuttaa KONEen alkuperästä.
KONEen läpimurto kansainvälisille markkinoille tapahtui vuonna 1968, kun yhtiö osti ASEAn hissiliiketoiminnan. Tämä ruotsalainen liiketoimintayksikkö, jolla oli myös norjalaisia ja tanskalaisia tytäryhtiöitä, oli suurempi kuin KONE. Yhdellä harppauksella KONE muuttui vähäistä vientitoimintaa harjoittavasta epävarmasta yhden markkinan yhtiöstä Pohjois-Euroopan markkinajohtajaksi. Yrityskaupat eivät loppuneet tähän. Kuudessa vuodessa KONE muuntautui lähes pelkästään kotimaassaan toimivasta yhtiöstä kansainväliseksi yhtiöksi, jolla oli tuotantoa, myyntiä ja huoltotoimintaa yhdeksässä maassa.
NOUSEVA KANSAINVÄLINEN MONIALAKONSERNI
Vuonna 1974 yhtiö otti mittavan askeleen ostamalla Westinghousen Euroopan hissiliiketoiminnan. Westinghouse oli markkinajohtaja sekä Ranskassa että Belgiassa, ja sen hissiliiketoiminta näissä maissa oli suurempaa kuin koko KONEen kansainväliset hissitoiminnot yhteensä. Lisäksi sillä oli asiantuntemusta pilvenpiirtäjistä, mitä KONEelta puuttui. KONE käänsi Westinghousen kannattamattoman liiketoiminnan kannattavaksi alle neljässä vuodessa ja vakiinnutti paikkansa tärkeänä kansainvälisenä toimijana ja varteenotettavana kilpailijana muille alan yrityksille.
Kesällä 1976 KONE avasi uuden 68-metrisen hissien testitornin Hyvinkäällä. Tornissa pystyttiin testaamaan 7 m/s kulkevia hissejä.
KONE aloitti itse suunniteltujen liukuportaiden tuotannon Chateauroux’ssa Ranskassa.
KONE rakensi uuden sähkömoottoritehtaan Hyvinkäälle.
1980-luvulla KONEesta kehittyi useilla maantieteellisillä alueilla toimiva monialakonserni. Sen liiketoimintoihin kuuluivat hissit ja liukuportaat, nosturit, potilasvalvontatuotteet, paperi- ja selluteollisuuden puunkäsittely, korkeapaineiset putkistojärjestelmät sekä laivojen lastinkäsittelyratkaisut. KONE keskittyi kasvavassa määrin palveluihin, jotka olivat aina olleet olennainen osa sen liiketoimintaa. KONE aloitti investoinnit tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja perusti huippuluokan tuotekehitysyksikön Hyvinkäälle.
KONEen hissejä ja liukuportaita tilattiin aikakauden tunnetuimpiin rakennuksiin. Näitä olivat mm. 120 metriä korkea ”Tête Défense” Pariisissa, Opéra Bastille myöskin Pariisissa sekä Saudi-Arabian uusi sisäministeriön rakennus.
1980-luvun loppupuolelle tultaessa KONE oli yksi maailman kolmesta johtavasta hissien, liukuportaiden, nosturien, puunjalostuslaitteiden ja laivojen lastinkäsittelylaitteiden valmistajista. Pekka Herlin ja hänen tiiminsä kuitenkin ikääntyivät, ja heillä oli yhä suurempia vaikeuksia pitää yrityksen epäyhtenäinen toiminta tehokkaana.
PERÄSSÄHIIHTÄJÄSTÄ EDELLÄKÄVIJÄKSI
Vuonna 1990 KONEen logoa päivitettiin. Sinisissä laatikoissa olevien kirjainten fontti muutettiin selkeän moderniksi, mikä istui hyvin KONEen yhdenmukaistettuihin liiketoimintoihin.
KONE oli ollut innovatiivinen edelläkävijä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta 1990-luvulla useiden sen tuotteiden teknologia- ja tuotantokulut olivat korkeampia kuin kilpailijoilla. Yhtiö päätti luopua kaikista muista liiketoiminnoista paitsi hisseistä ja liukuportaista, ja toteuttikin suunnitelman vuosina 1993–1995.
Vuonna 1994 KONE osti Yhdysvaltojen neljänneksi suurimman hissiyhtiön Montgomery Elevator Companyn. Suunnitelmiin kuuluivat myös päättäväinen lähteminen Kiinan markkinoille ja toimintojen laajentaminen Intiassa. Muutamassa vuodessa KONE oli luopunut moninaisesta tuotevalikoimastaan. Se keskittyi laajentamaan sitä liiketoimintaa, joka edusti yhtiön ydinosaamista: hissit ja liukuportaat. Yhtiön tuotevalikoima ei kuitenkaan ollut tarpeeksi kilpailukykyinen.
KONE mullisti hissialan tuomalla markkinoille maailman ensimmäisen konehuoneettoman hissin, KONE MonoSpace® -hissin. Hissin nostokoneistona toimi ohut, pyöreä KONE EcoDisc®, joka voitiin sijoittaa hissikuiluun. KONE MonoSpace oli aikoinaan markkinoiden ylivoimaisesti ympäristöystävällisin hissi. Innovaatiosta tuli pian alan standardi, ja aluksi matalien rakennusten hisseissä käytettyä teknologiaa sovellettiin myös keskikorkeissa ja korkeissa rakennuksissa.
KONE osti jäljellä olleen vähemmistöosuuden liukuporraskumppanistaan, saksalaisesta O&K Rolltreppenistä, ja nousi johtavaksi liukuporrasvalmistajaksi maailmassa. Entinen perässähiihtäjä nousi nopeasti alan kärkeen.
Syksyllä 1996 Pekan poika Antti Herlin nimitettiin hallituksen varapuheenjohtajaksi ja pääjohtajaksi.
KONE perusti uuden tehtaan Kiinan Kunshaniin. Ajoitus osui kohdalleen, sillä Kiinasta oli juuri tulossa hissi- ja liukuporrasmarkkinoiden tärkein kohdemaa maailmassa.
KONE avasi maailman pisimmän hissien testikuilun Lohjan Tytyrissä. Se oli ainoa paikka maailmassa, jossa pystyttiin testaamaan yli 200 metrin nostokorkeuksia käytännössä. Yhä maailman pisimpiin testikuiluihin lukeutuva Tytyrin kuilu sijaitsee kalkkikaivoksen yhteydessä ja ulottuu 305 metrin syvyyteen. Tytyri on ainoa testauslaitos maailmassa, jossa voidaan testata 17 m/s kulkevia hissejä.
Eräs osoitus KONEen sitoutumisesta kansainvälistymiseen oli ranskalaisen Jean-Pierre Chauvarien nimittäminen toimitusjohtajaksi.
KONE solmi Toshiba Elevators and Building System Corporationin kanssa strategisen allianssin, jonka myötä Toshiballa oli oikeus markkinoida ja valmistaa KONEen konehuoneettomaan teknologiaan perustuvia hissejä Japanissa.
Vuonna 2001 KONE toi markkinoille KONE JumpLift® -rakennusajan hissiratkaisun pilvenpiirtäjille. Sen ansiosta rakentaminen on nopeampaa ja turvallisempaa kaikissa sääolosuhteissa. Väliaikainen JumpLift-konehuone siirtyy ylöspäin uusien kerrosten myötä rakennuksen kasvaessa. Samana vuonna saksalainen Manfred Eiden astui KONEen johtoon.
Vuosituhannen alkupuolella KONE otti tärkeitä askelia laajentaakseen toimintaansa nopeasti kasvavilla Kiinan, Intian, Venäjän ja Lähi-idän markkinoilla. Vuonna 2002 KONE teki salamannopean siirron ja osti suomalaisen monialayrityksen Partekin. Kuten legendaariset ASEA- ja Westinghouse-yritysostot, myös Partekin osto merkitsi KONEelle itseään suuremman yrityksen valtaamista.
Kun Pekka Herlin menehtyi vuonna 2003, hänen perintönsä oli tiukasti kiinni KONEen osakkeissa. Partekin oston myötä perintö voitiin jakaa Pekan viiden lapsen kesken. Partekin liiketoiminnot uudelleenorganisoitiin uudeksi yhtiöksi, Cargoteciksi, jonka osakkeet siirtyivät Pekka Herlinin neljän muun lapsen omistukseen, ja Antti pysyi pääomistajana KONEessa. Antista tuli KONEen hallituksen puheenjohtaja vuonna 2003.
KONE laajensi strategista alliansiaan japanilaisen Toshiban kanssa. Yhteistyö huipentui KONE EcoDisc® -nostokoneistojen asentamiseen kahta lukuun ottamatta kaikkiin Taipei Financial Centerin hisseihin Taiwanissa. Se piti hallussaan maailman korkeimman rakennuksen titteliä vuosina 2004–2010.
KONE oli kannattava yritys, mutta sen avainluvut olivat jääneet jälkeen toimialan parhaista yrityksistä. Matti Alahuhta nimitettiin KONEen toimitusjohtajaksi vuoden 2005 alussa, ja hän aloitti KONEen organisaation rationalisoinnin ja tehokkuuden parantamisen yhtiönlaajuisesti. KONE keskittyi yhä voimakkaammin sujuvaan liikkumiseen rakennuksissa ja niiden välillä sekä asiakaskokemuksen parantamiseen. KONE alkoi päihittää kilpailijansa sekä kasvussa että voittomarginaalin kehityksessä ja osoitti olevansa merkittävä kilpailija maailman voimakkaimmin kasvavilla markkina-alueilla.
KONE Oyj jakautui kahdeksi erilliseksi yhtiöksi 1. kesäkuuta 2005. Toinen yhtiöistä jatkoi toimintaa nimellä KONE Oyj. Toisen yhtiön nimeksi tuli Cargotec Oyj.
KONEen innovatiivinen KONE Design Collection -sisustussarja palkittiin Good Design -palkinnolla. KONE oli ensimmäinen hissi- ja liukuporrasyhtiö, jolle Good Design -palkinto myönnettiin. Vuonna 1950 perustettu Good Design tunnetaan yhtenä maailman arvostetuimmista muotoilupalkinnoista.
SATAVUOTIAS VISIONÄÄRI
KONE vietti 100-vuotisjuhlaansa 1 000 toimipaikassaan eri puolilla maailmaa vuonna 2010. Yhtiö työllisti tuolloin noin 34 000 ihmistä ja toimitti noin 60 000 hissiä ja liukuporrasta vuodessa.
KONEen laitteet olivat näkyvästi esillä kaikkien aikojen suurimmassa maailmannäyttelyssä Shanghaissa. Yhtiö toimitti hissejä ja liukuportaita 21 paviljonkiin. Suomen Kirnu-paviljonkiin KONE suunnitteli kiinalaisesta paperilyhdystä inspiraatiota saaneen näyttävän hissin, joka sisälsi mm. keramiikkateoksen hissikorin lattiassa, koristeellisen lasikuilun sekä uusinta hissiteknologiaa.
Legendaarinen KONE MonoSpace®-hissi uusittiin läpikotaisin vuonna 2012, ja sen ekotehokkuus, erinomainen matkustusmukavuus ja palkittu muotoilu asettivat toimialalle uuden vertailukohdan.
KONE mullisti pilvenpiirtäjien hissiteknologian uraauurtavalla KONE UltraRope® -ratkaisullaan. Erittäin kevyessä nostoköydessä on hiilikuituydin, ja se ratkaisee monet perinteisen teräsköyden haitoista. Ratkaisu mahdollistaa jopa kilometrin yhtäjaksoisen hissimatkan ja takaa ennennäkemättömän ekotehokkuuden, luotettavuuden ja kestävyyden.
KONE lähti myös päättäväisesti mukaan älykkääseen rakennusteknologiaan ja toi markkinoille KONE People Flow Intelligence laitteet ja -ohjelmistot, jotka mahdollistavat sujuvan liikkumisen rakennuksissa.
KONEen suurin tuotantoyksikkö KONE Park avattiin Kiinan Kunshanissa huhtikuussa 2013. Tiloissa toimii suunnitteluyksikkö, tutkimus- ja kehityskeskus, kolme hissitehdasta sekä liukuporrastehdas.
KONE on sanansa mittainen yhtiö, joka etsii asiakkaan kanssa läheisessä yhteistyössä tämän rakennuksiin parhaiten sopivat ratkaisut. Tämän palveluasenteen ansiosta KONE on saanut laitetilauksia ja huoltosopimuksia maailman vilkkaimpiin ja mahtavimpiin rakennuksiin, kuten Delhin metroon Intiassa, Leadenhall Buildingiin Iso-Britanniassa ja Saudi-Arabian Jeddah Toweriin (aikaisemmin Kingdom Tower), josta on määrä tulla maailman ensimmäinen kilometrin korkea rakennus
Henrik Ehrnrooth nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi huhtikuussa. Hänen visionsa on ponnistaa KONEen vahvalta palveluasenteelta ja tuoda jatkossakin markkinoille alan johtavia innovaatioita, jotka takaavat parhaan käyttäjäkokemuksen maailman nopeasti kasvavissa kaupungeissa.
Syyskuussa 2015 KONE asemoitui uudelleen digitaaliaikakautta varten ja ilmoitti perustavansa uuden teknologia- ja innovaatioyksikön, joka tuo yhteen KONEen tutkimus- ja kehitystoiminnot sekä IT-organisaation.
KONE avasi joulukuussa 36-kerroksisen testitorninsa KONE Park -tuotantoyksikössään Kunshanissa Kiinassa. Torni on 235,6 metriä korkea ja sen 12 muunneltavaa kuilua mahdollistavat uusien korkeisiin rakennuksiin tarkoitettujen ratkaisujen ja komponenttien testauksen jopa 15 m/s:n nopeudella. Kaksikorinen, KONE UltraRope™ -köysiteknologialla varustettu hissi kuljettaa vierailijat Sky Lobby -aulaan ja esittelytilaan jopa 10 m/s vauhdilla.
Yli miljardi ihmistä käyttää KONEen hissejä ja liukuportaita päivittäin. Yhtiön pääkonttori on Helsingissä, ja sillä on toimintaa lähes 60 maassa. KONEella on noin 400 000 asiakasta maailmanlaajuisesti.
Helmikuussa 2016 KONE ilmoitti solmineensa IBM:n kanssa yhteistyösopimuksen koskien IBM Watson IoT -järjestelmäalustaa, jolla kerätään ja tallennetaan laitteista reaaliaikaista tietoa ja rakennetaan uusia digitaalisia palveluja. KONEen tavoitteena on liittää lähivuosien aikana pilvipalveluun yhtiön kunnossapitopalveluiden piirissä oleva, yli miljoonan laitteen jatkuvasti kasvava laitekanta. Siten pystytään minimoimaan käyttökatkokset ja tekemään korjaukset ennakoivasti.
Missiomme on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. Ymmärrämme, miten rakennuksissa ja niiden välillä liikutaan. Teemme liikkumisesta turvallista, mukavaa ja luotettavaa.
KONE avasi uuden toimipisteen Teksasin Alleniin, Yhdysvaltoihin. Yli 16 000 neliön tiloissa toimii tuotantolaitos ja tutkimus- ja kehitysyksikkö, ja toimipisteessä on myös hissien testitorni.
KONE lisää omistustaan GiantKONEEsta 80 %:sta 100 %:iin.
Maailman ensimmäiset kaarevat liukuportaat asennettiin Saksan Hampurissa sijaitsevaan Elbphilharmonie-konserttitaloon, jonka avajaisia juhlittiin marraskuun alussa. Kaupungin uusimassa maamerkissä on kahdet KONEen valmistamat kaarevat liukuportaat, jotka ovat myös Euroopan pisimmät. (Copyright: Michael Zapf)
Helmikuussa KONE esitteli uuden ja joustavan, asiakkaiden tarpeisiin räätälöitävän KONE Care™ -kunnossapitopalvelun.
KONE toi markkinoille myös 24/7 Connected Services -palvelun, joka hyöyntää IBM Watson IoT (Internet of Things) -alustaa ja muita edistyksellisiä teknologioita, joilla voidaan yhdistää ja etävalvoa laitteita ja optimoida niiden turvallinen ja luotettava toiminta.
Maaliskuussa KONE avasi laajennetun ja uudistetun hissien testilaboratorionsa Tytyrissä, Lohjalla, jossa maailman pisin testikuilu ulottuu 350 metrin syvyyteen.